Koronaa kerrakseen

Nelikenttäanalyysissä ”hyvä, paha, uhka, mahdollisuus” voi tarkastella myös koronaepidemiaa. Seuraako mitään hyvää tästä maailmanlaajuisesta pandemiasta? Näemme asioita uudesta näkövinkkelistä, kiire on monelta kaikonnut ja elämäntavat ovat menneet uusiksi. Huomaamme kalenterimerkintöjä deletoituamme ettei kukaan ole korvaamaton. Yhteisöllisyys ja auttamishalu ovat arvossaan. On ollut pakko opetella uusia tekniikoita etätyöhön ja yhteydenpitoon, jolloin kokouksetkin toimivat taloudellisesti ilman kahvipöydän antimia ja matkakorvauksia.

Pahaa ja surullista on ihmishenkien menetykset, sekä huoli omasta ja läheisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Ikäihmisten eristäminen, kokoontumisten kieltäminen ja etäopetuksen paineet perheissä sekä opettajien venyminen on huolestuttavaa - kostautuvatko paineet jatkossa ja miten! Yksinäisyys, syrjäytyminen, epävarmuus tulevasta, talouden heikkeneminen ja se, milloin tämä kaikki loppuu ja loppuuko lainkaan, luovat pelkoa ja turvattomuutta. Kaikilla ei ole mahdollisuutta nettiyhteyteen laitteiden puutteen tai osaamisvajeen vuoksi, jolloin henkilö voi jäädä tietopimentoon ja eriarvoisuus lisääntyy.

Uhka on tilanne, että COVID-19 jää pysyväksi tai uusia ”aaltoja” on odotettavissa ja pystytäänkö kehittämään suojarokote tautiin? Uhkana koen muiden maiden ratkaisut ja niiden globaalit vaikutukset myös Suomeen. Suuri huoli on hoitotarvikkeiden ja tehohoitopaikkojen riittävyydestä, sekä hoitohenkilöstön ja kaikkien virusta vastaan taistelussa mukana olevien tahojen uupumisesta. Uhkaako mielenterveysongelmat ja häiriökäyttäytyminen jatkossa lapsia, nuoria ja erityisryhmiä? Talouden heikkeneminen nähdään peikkona kotitalouksissa ja yrittäjien tilanne on katastrofaalinen etenkin ravintola- ja matkailupalveluissa, kuin myös kulttuurissa.

Positiivisina mahdollisuuksina näen, kun tästä selvitään ja talous alkaa kohentumaan: Lähiruoan ja omavaraistalouden arvostaminen kasvaa, perheen sisäinen hoiva- ja huolenpito koetaan tärkeänä, yhteisöllisyys vahvistuu ja järjestötoiminta elpyy. Työssä ja opiskelussa hyödynnetään enemmän etäyhteyksiä, jolloin säästyy aikaa ja rahaa, sekä ilmastoa. Uusia toimintatapoja omaksutaan. Karanteenin jälkeen arvostamme ja iloitsemme yhteisistä kokoontumisista kuten konserteista, teatterista, liikunnasta, urheilutapahtumista ja tanssista. Perhejuhlatkin voi taas järjestää koko suvulle, naapureita unohtamatta, jopa ravintolamiljöössä ja kotimaan matkailua hyödyntäen!

Nyt nautitaan etävapusta ja kesän tulosta. Meillä Suomessa on vielä harvinainen mahdollisuus päästä piknikille ulos luontoon, turvavälein.

Kirjoittaja on siilinjärveläinen kuntapäättäjä