Yhteisöllisyys

Ihminen on lähtökohdaltaan individualisti, mutta sisimmässään jokainen kaipaa yhteisöllisyyttä ja hyväksytyksi tulemista. Yhteisöllisyyttä voi tuntea kahden ihmisen välillä, tai suvun ja ystävien, puolison ja perheen kautta. Sitä voi kokea kirkon penkissä tai torilla tuttavan kanssa kokemuksen jakamisessa tai yhdessä vitsille nauraen. Yhteisöllisyyden tuntee joukkueurheilussa, kulttuurielämyksissä, jopa viihdeohjelmien äänestystuloksissa. Voi olla tanssilattialla, toritapahtumassa, puoluekokouksessa tai seuramatkalla

Suomi 100 tapahtumat toivat positiivista yhteisöllisyyttä, Tuntematon Sotilas isänmaallisuutta ja Presidentin vauvauutinen iloista myötäelämistä. Kotikuntamme toimivat palvelurakenteet luovat turvallisen yhteisön elää, asua, tehdä työtä ja harrastaa. Seurakunta luo henkistä turvaa, terveydenhuolto, armeija, virkavalta sekä palo- ja pelastustoimi konkreettista. Eri maista tänne saapuneet turvapaikanhakijat kokevat yhteisöllisyyttä Tarinan kiviseinien sisällä, mutta ovatko he hukassa kantaväestön keskuudessa? Sallimmeko heidän tulla osaksi yhteisöämme? Ihminen luontaisesti haluaa pitää oman turvarajan ympärillään. Yhteisöllisen ympyrän säde on jollakin suppea, toisella laaja ja joustava. Viime aikoina on pohdittu, onko politiikka yhteisten asioiden ajamista vai oman edun tavoittelua? Suvaitaanko yksilöinä ajattelevia vai katkeaako napanuora puolueeseen? Nuori voi yrittää päästä/tulla osaksi porukkaa pukeutumisen, pelimaailman, musiikin, jopa nautintoaineiden tai negatiivisen käyttäytymisen turvin, jolloin hyväksytyksi tulemisen tarve ajaa pahimmillaan porukalla ”töllön töihin”. Positiivista yhteisöllisyyttä kaivattaisiin lisää mm. kouluille, työpaikoille, asuinalueille, liikenteeseen - näihin voimme itsekin osaltamme vaikuttaa suhtautumalla myönteisesti kanssaihmisiin.

Yhdistykset ja seurat organisoivat tärkeitä yhdessäolon muotoja joissa yhteisöllisyys tuo tuttavia ja turvaa, kokemuksia ja elämyksiä. Siilinjärvelle suunnitteilla oleva Perheentalo olisi mitä parhainta ennaltaehkäisevää yhteisöllistä toimintaa. Tätä hanketta ei saa missata! Kun puhutaan asumisesta jo kaavoituksessa on huomioitava mm. liikennejärjestelyt sekä kokoontumis- ja virkistysalueiden toimivuus turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukien kaikille ikäryhmille. Saisimmekohan Siilinjärvelle yksikön, jossa lasten ja ikäihmisten hoito- ja huolenpito olisivat yhteisöllisesti saman katon alla samassa pihapiirissä? Tästä ennakkoluulottomasta mallista löytyy maailmaltakin hyviä esimerkkejä.

Suvaitsevaisuus on tärkeä osa yhteisöllisyyttä. Vaikka henkilö toimisi omalla tavallaan auttaen, oman pienen ”säteensä” turvin, tulee hänet pitää mukana yhteisössä. Elämä on liian lyhyt kateuteen, kaunaan ja kyttäämiseen, joten nautitaan keväästä ja elämästä ja arvostetaan ihmistä ihmisenä.

Kirjoittaja on monessa mukana oleva Siilinjärven kuntapäättäjä