Parkit päällä vai lisävaloilla loistaen

Kolumni Uutis-Jousi 2.12.2021

Parkit päällä vai lisävaloilla loistaen

Ajellessa pimeässä myterökelissä, koin koslani ratissa vertauksen meihin ihmisiin. Autosta löytyy on ja off nappuloita, kuten meistä ihmisistäkin. Virta päälle – virta pois. Monikohan kulkee koko ikänsä himmaillen parkit päällä tai piiloutuu jäisen ikkunalasin taa. Joku taas mennä rellestää pakoputki paukkuen, lisävalot loistaen, eikä taatusti himmennä vastaantulijalle.

Toiset noudattavat sääntöjä pilkuntarkasti odottaen kiltisti punaisissa, vaikka aamuyön baana risteyksessä näyttääkin typötyhjää. Jos vaikka se peltipolliisi… Tyhmänrohkea teko on kaahata kesäkumeilla talviliukkaalla, vertauksena vaeltaa rokottamattomana ja maskittomana väentungoksessa! Vaaditaanhan autoiluunkin ajokortti ja rekisteriote.

Ostarin parkkipaikka viikonlopun ostoshysteriassa on näky sinänsä; peltilehmät pilttuissaan vierivieressä, vertailun kohteena, yleisnäkymä tummaa ja valkoista. Väriläiskät ovat harvassa. Paheksuvia katseita saa jos on parkkeeranut vinoon ja todella lainsuojaton jököttää ilman lupalappua INVA-ruudussa.

Mutta kas, viime kädessä se onkin ihminen, joka ohjailee kulkuneuvoaan ja omaa elämäänsä omalla on-off-persoonallaan. Kaikessa työssä ja toiminnassa tehdyt valinnat kuvaavat luonnetta ja linkittävät elämisen suunnan; mennäkkö pakoputki paukkuen, vai hillitysti maltilla eteenpäin. Liikennekäyttäytyminen on hyvä peili.

Monessa mukana olevilla, liikkuvilla, verkostoituminen ja tuttuus on vuosien, vuosikymmentenkin tulos. Kuten autoilu, aktiivisuus elämässä avartaa ja antaa uusia ulottuvuuksia ja luottamus kasvaa tekemisen kautta. Tie vie ja viitat vilistävät silmissä, mutkan takaa paljastuu uusi näkymä ja ylämäen jälkeen seuraa alamäki. Saattaa tulla ihan syyllinen olo jos kaukovaloilla kaahaa, vaikkakin valoja vastaantulijalle himmentäen. Vauhdin huumaa, vauhtisokeutta - elämästä nauttijalle. Sitten kun törmää puuhun tai tipahtaa kielekkeeltä, se on siinä. Korjaamolle tai sairaalaan. Toki tietyt automerkit ja vuosimallit ovat luotettavampia kuin toiset ja kaikki vaativat määräaikaishuoltoa, hoitoa ja polttoainetta. Tunnetusti autot heijastavat omistajansa egoa. Autottomat ja julkinen liikenne – ihan oma juttunsa, kenties seuraavalla kerralla.

Kirjoittaja on siilinjärveläinen asioita pähkäilevä aktiivinen eläkeläinen