Monessa mukana - rasite vai rikkaus?

Aktiivisena eläkeläisenä olen viime aikoina peilikeskusteluissa pohtinut, onko monessa mukana oleminen etu vai haitta - pyrkiäkö enää kevään kuntavaalissa kahdeksannelle kaudelle, eikö 28 vuotta päätöksentekoa kohdallani jo riittäisi?

Kunnassamme on suhteellisen nuori väestöpohja ja heidän keskuudessaan huomaa lisääntyvää kiinnostusta yhteiskunnallisia asioita kohtaan, lienee osaltaan vaikuttanut Valtameren takainen vaalitaisto. Joku sanoo hurskaasti, että tulee antaa tilaa nuoremmille, mutta miten heitä nuoria paikallispolitiikkaan motivoidaan ja listoille houkutellaan?

Nuorten ja yrittäjien osallisuus vaaleissa olisi ensiarvoisen tärkeää. Monet sanovat pelkäävänsä ehdokkaaksi lupautuessa leimautumista, mutta myös sitoutumattomana on tervetullut mukaan. Ehdokas pääsee tuomaan esiin itselle tärkeitä asioita ja keskustelemaan kuntalaisten ja nykyisten päättäjien kanssa. Kuntalaisten kuuleminen vrt. kuunteleminen on tärkeää ja valtakunnan poliitikkojakin käy tsemppaamassa vaalikentillä. Näihin tilaisuuksiin kannattaa kaikkien osallistua. Ihmiset ovat nykyään erittäin valveutuneita ottamaan asioista selvää ja nostamaan asioita esiin. Päätöksenteossa avoimuus on tärkeää, mutta valitettavasti lehdistö osaa myös ennenaikaisesti hersytellä negatiivisilla uutisotsikoilla. Päättäjille heitetään raivokastakin kritiikkiä. Sosiaalinen media on ikkuna hyvässä ja pahassa. Pahimmillaan se äityy turvallisesti ruudun takaa räksytykseen ja mustamaalaamiseen, joita sanoja tuskin vasten kasvoja ilkeäisi.

Politiikka ei ole ruusuilla tanssimista, vaan joskus turhauttavaa ja ennakoimatonta - siten haasteellista. Yli puoluerajojen tehdään kompromisseja ja on oltava valmius nopeaankin reagointiin. On osattava katsoa horisonttiin, ilman navigaattoria ja kristallipalloa. Rahakirstun vartijanakin on oltava. Siilinjärvellä on syvissä vesissä ennenkin rämmitty, mutta aina omalle rannalle selvitty!

Omalla kohdalla voin allekirjoittaa oravanpyöräilmiön sekä tehtävien kasaantumisen. Kuntapäättäjän silmälasien läpi kuitenkin katson, että järjestö- ja vapaaehtoistyö täydentävät näkemyksiäni. Verkostoituminen on tärkeää yhteisten asioiden hoidossa, ja asioiden priorisointi sekä kalenterointi auttavat keskittymään kulloiseenkin tehtävään. Moni nykyinenkin kuntapäättäjä on monessa mukana eikä hyvä-veli-verkostoilta voi välttyä! Sisko-kullat-verkosto olisi jo jotain!

Mukaan toivotaan kaiken ikäisiä, eri elämäntilanteissa ja arjessa kiinni olevia ihmisiä, unohtamatta eläkeläisiä – mutta myös kokeneita konkareita tarvitaan.

Ehdokasallekirjoituksella huojennan osaltani omaa ja muiden pähkäilyä liittymällä joukkoon, jotka ovat rohkaisseet mielensä kuntavaikuttamisen puolesta. Haastan myös muita monessa mukana olevia tulemaan rohkeasti kuntavaaliehdokkaaksi. Tehdään yhteistyötä, toisiamme tsempaten - se on rikkaus.

Kirjoittaja on monessa mukana oleva aktiivinen eläkeläinen