Tunnustus

Kuuntelin ilolla Presidentti Niinistön uudenvuoden puhetta. Muutamia poimintoja: Hän puhui erilaisuudesta, suvaitsemisesta, ymmärryksestä ja sen tuomasta yhteydestä. Itsenäisyys on lahja, mutta myös tehtävä. Opinpolku ja nuorten kiinnostus yrittäjyyteen mainittiin. Hän otti esille myös turvattomuuden pelon ja syrjäytymisen sekä huolen ilmastonmuutoksesta. Maailman myllerrys vaikuttaa meihin ja kaikkiin, mutta vaikeudet tulee voittaa, maailma muuttuu mutta jotain samaa jää. Nyt on toiminnan aika. Peräänkuulutan Sauli Niinistön tavoin ennen kaikkea yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta, sekä rauhaa ja turvallisuutta, joten valintani Presidentiksi on Sauli Niinistö.

Suvaitsevaisuudessa meillä on vielä hieman petraamista; tarvitsisimme pikimmiten kaikille avoimia matalan kynnyksen hengailu/oleskelutiloja. Onko poissuljettu ajatus hätävarana esim. autioituvan kunnantalon aulatilan valjastaminen ja sisustaminen tähän tarkoitukseen tai jonkun liikehuoneiston yhteyteen talkoohengessä perustettu ”Olohuone” , jossa myös yhteisöt voisivat esitellä toimintaansa? Kuka ottaa kopin? Tässä yhteydessä otan myös esille ns. Bunkkerin kohtalon Ahmon koulun pihapiirissä sekä perinteisen Mantun rakennuksen. Ne ovat suojelukohteita, mutta erittäin huonokuntoisia. Onko meillä varaa antaa niiden luhistua kokonaan vai löytyisikö näille käyttöä perusteellisen korjauksen jälkeen? Uskon että kulttuuripiiritkin olisivat innostuneita. Investointipaineissa on huomioitava pitkän tähtäimen suunnitelmallisuus ja tilojen monikäyttöisyys.

Mielipidekirjoituksissa yleensä moititaan, mutta ilahtuneena luin (UJ 4.1.-18) Suvi Hiltusen kiitoksen Siilinjärven kunnalle. Hänen esittämänsä ”toisen saappaisiin asettuminen” on tärkeä havainto, ennenkaikkea meille luottamushenkilöille. Edellisellä valtuustokaudella esittämäni Kummitoiminta idea ei oikein ottanut tuulta alleen, olisiko nyt valtuuston aika petrata! Olen valmis osaltani organisoimaan asiaa ns. Piällyskummina.