Kun jää yksin

Elämä on usein arvaamatonta ja kohtelee kaltoin, kun toinen poisutuu rinnalta joko avioeron, sairauden tai kuoleman koskettamana. Kun papin aamenessa luvattiin rakastaa hyvinä ja pahoina päivinä, kuolemasta puhuminen tuona suurena hetkenä tuntui merkitykettömältä ja kaukaiselta. Kun ikää karttuu ja ympäriltä nukkuu pois läheisiä ja ystäviä, asia konkretisoituu ihan uudella tavalla.

Tiedän pariskuntia, jotka vuosikymmentenkin jälkeen elävät auvoisaa yhteistä rinnakkaiseloa, kulkien käsikädessä ja ruokakaupassakin samaa kärriä työntäen. He tekevät kaiken yhdessä tukeutuen toisiinsa. He ovat kuin toistensa puolikkaita, mutta kun se puolikas rinnalta poistuu, jää helposti kuin tuuliajolle. Siamilaisilla kaksosilla lienee tuo sama tunne.

Kehottaisin jo elämän aikana parisuhteessakin opettelemaan ajoittaista yksinoloa ja asioiden omatoimista hoitamista, jopa kodinhoidollisia perusasioita, jos toinen on niistä aina huolehtinut. Ennen kuin se vääjäämätön poismeno yllättää tai on sairauden vuoksi lähestymässä, on hyvä ottaa puheeksi omien hautajaisten järjestelyt ja kirjata toiveet, myös hautapaikan suhteen. Loma-aikoina tavataan sukulaisia ja silloin olisikin vahvuutta ja viisautta lähimmäisiäänkin kohtaaan, jos on jo miettinyt asiat valmiiksi. Eräs tomera iäkäs ystäväni on jopa valinnut arkun ja toivonut valmiiksi kukkalaitteen kukat hautaustoimistossa, kuten myös siunaamisen kulun sekä listannut kutsuttavat ja muistotilaisuudessa tarjottavat. Nämä kaikki asiat on lomakkeelle kirjattuna, kustannusarviota myöten. Kun juttu tuli puheeksi, se aluksi tyrmistytti, mutta on nykyään meille ihan luonnollinen puheenaihe. Arvostan hänen tapaansa toimia, omakohtaisesti en ole siihen vielä valmis.

Yllättävääkin kohtaloniskua varten olisi hyvä ennakoida ja hoitaa vakuutukset ja edunvalvontasopimukset kuntoon, kuten hoitotahto ja testamentti sekä ohjeistaa löytämään salasanat ja tunnukset. Vaikka et vielä ajattelisi kuolinsiivousta, on hyvä järjestellä ja lokeroida tavaroita selkeästi. Edesmennyt isäni oli järjestyksen mies, mutta voi sitä tavaran paljoutta, kun mitään ei oltu raaskittu heittää pois.

Sisäiseen tyhjyyteen kannattaa varautua pitämällä rinnalla myös omia ystäviä ja harrastuksia, sillä elämä jatkuu, kaikesta huolimatta.

Kirjoittaja on elämää monelta kantilta seuraileva siilinjärveläinen kuntapäättäjä ja kirkkovaltuutettu (kok! facebook photo