JULKAISTUJA KOLUMNEJA JA MIELIPITEITÄ

Paikallislehti Uutis-Jousi 3.11.2022

Mielipide

TOSIUSKOVAINEN VAI OSA-AIKAUSKOVAINEN

Seurakuntavaalien alla herää kysymys, mitä usko oikeastaan on? Onko se turvallisuuden tunne siitä, että on jokin korkeampi voima, joka meitä suojelee? Näinä epävarmuuden aikoina se usein kyseenalaistetaan, kuten usko siihen, että kaikella on tarkoituksensa. Usko hyvyyteen ja hyvän tekemiseen on välillä koetuksella.

Kirkkoon kuuluminen luo uskoa perinteisiin ja kirkon suomiin rituaaleihin, joiden siirtäminen jälkipolville on tärkeää, kuten kirkolliset juhlapyhät ja niiden viettäminen tietyllä hartaudella. Kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen ja viimeiseen lepoon siunaaminen ovat esimerkkejä elämään liittyvistä kirkollisista toimituksista. Pappi koetaan tietyllä tapaa auktoriteettina ja kirkko on ”Herran Huone” jonne saa vetäytyä myös hiljentymään ja rukoilemaan.

Suuri osa meistä lukeutuu osa-aikauskoviin ja kirkkoon turvaudutaan silloin kun hätä on suurin. Meillähän on aina kiire, kiire jonnekin – kunnes eräänä päivänä kolahtaa; onnettomuus, sairaus, läheisen poismeno, katastrofi lähellä tai kaukana, hätä joka panee etsimään turvaa. Silloin usko kolahtaa kohdalle – usko osa-aikauskovalle ja tulee mieleen rukoilla, vaikkapa huutaa ääneen Jumalaa turvaksi. Rukous ei tarvitse aikaa, ei paikkaa, kun hätä on suurin. Löytyykö siinä hetkessä seurakunnalta valmiutta auttaa, kuunnella, lohduttaa, olla liki!

Haasteena on, millä keinoin seurakuntamme kokoaisi meitä osa-aikauskovia, sitoutumaan, mieluummin edes puolella kuin neljäsosalla. Jos seurakuntalaiset eivät työn, kiireen, harrastusten, ”jatkuvan sälän” tai sairauden vuoksi pääse osallistumaan kirkonmenoihin, seurakunnan soisi tulevan tykö. Voiko madaltaa kynnystä jalkautua paikkoihin, joissa tavalliset tallaajat, mutta kuitenkin sisimmässään uskossa olevat, liikkuvat.

Toivon matalan kynnyksen tapahtumia ja läsnäoloa elämän arkeen, kaikenikäisille ja yhteyttä yli rajojen. Suuremman suojassa.

		 * Merja Oksman, seurakuntavaaliehdokas
		  Yhteistyöryhmä Siilinjärvi*

Paikallislehti Uutis-Jousi 15.9.2022

Vaalista vaaliin

Jotkut vaalit nähdään trendikkäämpinä kuin toiset, mutta niissä on myös kynnys korkeammalla. Tärkein ja selkein on presidentinvaali, joka seuraava pidetään tammikuun neljäs sunnuntai vuonna 2024, mutta ehdokkaista käydään jo mediassa tiukkaa vääntöä.

Tulossa on Osuuskunta KPY edustajiston vaalit lokakuun alkupuolella, jossa edustajistolla on aitiopaikka maakunnan kehittämiseen. Nyt kannattaa viimeinkin kaivella piirongin laatikosta osuustodistuksia ja äänestää joukkoon varteenotettava ehdokas. Esimerkkeinä KPY, PEEÄSSÄ ja Osuuspankki ovat jäsenistönsä vaaleja mutta näillä yhteenliittymillä on tärkeä vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan niiden käyttäessä laaja-alaista valtaa.

Aluevaalit hyvinvointialueille käytiin kiireellä alkuvuodesta. Monikaan ehdokas ei tiennyt mihin oli lupautumassa ja nyt näemme avoimen valtakirjan seuraukset.

Huhtikuun 2023 eduskuntavaaleihin puolueet ovat jo lähtökuopissa ja seuraavat kuntavaalit pidetään huhtikuussa 2025 - tällöin samaan aikaan aluevaalien kanssa. Naapurimaan valtiopäivävaalien tulosta seurataan nyt myös mielenkiinnolla ja sieltä voisi napata vinkkejä vaalikäytäntöihin.

Presidentinvaali, eduskuntavaalit, kunta- alue- ja seurakuntavaalit koskettavat meitä kaikkia. Seurakuntavaalit jää yleensä vähemmälle huomiolle, vaikka kirkkovaltuusto käyttää esim. kiinteistömassallaan ja maanomistuksella suurta valtaa. Lisäksi yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa on tärkeää jokaista kuntalaista koskettavissa asioissa. Kirkkovaltuutetulla on siten vahva linkki myös kunnan ja hyvinvointialueen päätöksiin, kolmiyhteys: kunta - seurakunta - hyvinvointi.

Kolmatta sektoria, yhdistysten ja seurojen tekemää tärkeää vapaaehtoistyötä, ei tule unohtaa! Se on perusta, kuin monenkirjava räsymatto, ns. kotikutoista kansalaisen vierellä kulkevaa iloa, eloa ja tukea tuottavaa vierityötä.

Valintoja tehdään syksyn aikana myös järjestöjen syyskokouksissa, jonne hallituksiin ja johtoon halutaan paras mahdollinen motivoitunut toimijataso. Ne eivät ole vapaamatkustajien paikkoja! Jokaisella meistä on tietoa, taitoa ja osaamista, joten rohkeasti vaan tarjoutumaan mukaan. Tekemistä tekijöille riittää ja vastuuttaminen on tärkeää, jotta tehtävät eivät kasaudu harvoille.

Äänestämällä olet kuntalaisena, seurakuntalaisena, osuuskuntalaisena, jäsenenä tai järjestötoimijana aina etuoikeutetussa asemassa vaikuttaa välillisesti itseäsi koskeviin asioihin. Älä siis jää nukkumaan.
Kynnys lähteä itse ehdokkaaksi saattaa hämmentää ja pelottaakin, mutta kaikki päättäjät ovat ihan tavallisia ihmisiä, ei mitään ihmeidentekijöitä, ja jonkunhan yhteisiä asioita pitää hoitaa. Valta lisää vastuuta ja päätöksiä helposti kyseenalaistetaan, joka voi herkkähipiäisillä aiheuttaa mielensäpahoittumistakin. No, ihan oma rotunsa ovat sitten nämä kaikkiviisaat, toisen mielen pahoittajat - ja heitä löytyy joka lähtöön.

Kirjoittaja on monessa mukana oleva siilinjärveläinen kuntapäättäjä, kok

Paikallislehti Uutis-Jousi Kolumni 4.8.2022 Paikallislehti Pitäjäläinen Vieraalla kynällä 1.9.2022

    Yhteisöasuminen - kolhoosi vai kimppakämppä

Laitoin otsikon tarkoituksellakin provosoimaan; yhteisöasuminen voisi olla muutakin, kuten ratkaisu monelle puolison jo menettäneelle tai uuteen elämäntilanteeseen joutuneelle, ratkaisu yksinäisyyteen ja taloushuoliin, arkipäivästä selviytymiseen.

Nykyään puhutaan paljon senioritalojen tarpeesta ja rakentamisesta, mutta kuten on huomattu, usein suunnitelmat tyssäävät jo suunnitteluvaiheessa byrokratiaan tai investointikustannuksiin - ja talot on tapana suunnitella laatikkomaisiksi rakennelmiksi. Maaseudulla, taajamissa ja matkailukeskuksissa sitä vastoin voisi löytyä valmiita hulppeita kokonaisuuksia tai isoja omakotitaloja kimppa-asumiselle. Harrastukset ja lähipalvelutkin ovat usein vain kivenheiton päässä. Luonnosta nauttimisen, marjastamisen, jopa eläinten pitämisen mahdollisuus tulisi suoda meille jokaiselle.

Tarvitaan oikeanlainen some-kanava tai puskaradio kokoamaan samanhenkisiä yksineläjiä tai ikääntyneitä pariskuntia saman katon alle yhteen - asumaan kaksin, kolmisin tai useamman hengen porukoissa. Voisitko itse ajatella tarjoavasi liian isoksi käyneestä kodistasi pari huonetta vuokralle? Opiskeluajan kimppakämpästä on monella mukava muisto, palattaisiinko takaisin nuoruuuteen!

Yhteisöasumisen edut, eli mitä se parhaimmillaan olisi? Yhteisöllisyyttä, turvaa ja säästöä kiinteistönhuolto- ja asumiskustannuksissa. Ruokamenot jakaantuisivat, voisi hyödyntää suurtarjouksia ja taloustyöt helpottuisivat. Kimppa-auto pihassa toisi saavutettavuutta harrastuksiin ja pääsyä kulttuurin äärelle. Kalliin polttoaineen ja vakuutusten osalta yhteiskuljetuksesta koituisi huomattava säästö ja liikenteellinen saavutettavuus. Ulkoisia palveluja, kuten siivous ja henkilökohtaiset hoitopalvelut voisi hyödyntää samalle kerralle, jolloin sillä olisi myös työllistävä ja aikaa säästävä vaikutus. Mitä yhdessä asuminen vaatii? Meidät on jo pienestä opetettu itsellisiksi ja itsenäisiksi, sekä pitämään omat rajamme, niin henkiset kuin fyysiset. Yhteisöasuminen vaatii asennemuutosta ja samanhenkisyyttä, asunnossa oman henkilökohtaisen tilan tarkkaa ennalta määrittelyä, tehtävien tasapuolista jakamista, fyysistä selviytymistä ja kykyä huolehtia itsestä, sekä sitovat juridiset sopimukset kustannusten jaon ja omaisuuden osalta. Mitäpä jos tätä asumismuotoa, palvelutalon ja yksinelon välimuotoa, kehitettäisiin ja pidettäisiin mahdollisuutena elämän ehtoopolulle.

    Kirjoittaja on Merja Oksman kuntapäättäjä (kok),Siilinjärvi